Alapihan tilan historiaa

 

Alapihan tila sijaitsee Pohjois-Savossa, Sonkajärven kunnan Sälevän kylällä. Nimestään huolimatta tila sijaitsee korkealla mäellä, jonne ei halla monenakaan vuonna yllä. Maaperältään osa tilasta on hikevää moreenia, joka soveltuu hyvin kaskiviljelyyn. Sopii olettaa, että näitä Pohjoismäen rinteitä on viljelty kauan ennen varsinaisten maatilojen syntyä. Voisi kuvitella, että kun ensimmäiset kaskiviljelijät saapuivat Savoon, joku heistä asettui asumaan Pohjoismäelle.

 

Pohjoismäki jaetaan Alapihaksi ja Yläpihaksi

 

Alkujaan Iisalmen pitäjän alueella sijainneen Alapihan tilan historiasta ensimmäiset kirjoitukset ovat vuoden 1664 maakirjassa, josta on seuraava suora lainaus: ”1664 vuoden maakirjan mukaan tila n:o 1 tässä kylässä. 1905 vuoden maakirjan mukaan talon entinen nimi Pohjoismäki muutettu nimeksi Pohjoismäki Keis. Senaatin päätöksen mukaan 1897 23/3 on talo n:o 1 Sälevän kylästä Iisalmen kunnasta siirretty täksi taloksi.” Talo on virallisesti rekisteröity isojaon loputtua maarekisteriin 27.8.1794, jolloin tila on muodostettu ja saanut nimekseen Pohjoismäki perintötila n:o 1. Talon nimenä Pohjoismäki on säilynyt vuoteen 1849 asti, jolloin tila jaettiin kahteen osaan. Virallinen nimi tiloille jäi tuolloin kuitenkin antamatta. Monissa asiakirjoissa käytettiin vuosina 1849–1910 edelleen nimeä Pohjoismäki, ja tilat erotettiin rekisterinumeron perusteella.

 

Nimetöntä aikaa kesti aina vuoteen 1910, jolloin tilan nimeksi vahvistettiin Alapiha. Entisen Pohjoismäen tilan toinen puolikas sai vastaavasti nimen Yläpiha. Näiden nykyisten tilannimien valintaan vaikutti maaston muoto. Yläpihan tila on Pohjoismäen korkeimmalla huipulla, ja Alapiha noin viisi metriä alempana. Alapihan ja Yläpihan nimiä alettiin käyttää epävirallisesti jo ennen vuotta 1910, mutta tarkkaa tietoa nimien syntymäajasta ei ole löytynyt. Vuoden 1849 jaon jälkeen tiloilla oli vielä käytössään muun muassa yhteinen riihi, joka sijaitsi tilojen rajalla. 1900-luvun alussa riihi purettiin ja siirrettiin nykyiselle paikalleen Alapihaan.

 

Alun alkaen Pohjoismäen tilan pinta-ala on ollut 904,44 hehtaaria, josta viljeltyä maata oli 6,99 ha ja metsämaata 898,39 ha. Maatilan rajat ovat kulkeneet Pohjoismäeltä Teerimäen alle (seuraten osittain nykyistä Teerimäentietä), mistä raja on kääntynyt Varpasen rantaan (seuraten nykyistä Erolan tietä). Varpasen rantaviiva on ollut tilan rajana Paisuan suuntaan Luotosenpurolle saakka, ja puro on ollut rajana Pikku-Luotosen rantaan saakka. Sieltä raja on kulkenut lammen ylitse ja jatkunut Luotosenpuroa seuraten Suur-Luotosen pienen puolen rantaan ja sieltä Sälevän ja Viitaan kylärajaa pitkin Pohjoismäen päälle. Tilalla on ollut omistusosuus vesimyllyyn, joka sijaitsi Suur-Luotosesta laskevassa purossa. Mylly on ollut toiminnassa ennen Pomponpuron aukaisua ja Luotosen pinnan laskua.

 

Tilakauppoja ja omistajanvaihdoksia

 

Pohjoismäen perintötila n:o 1:n ensimmäiset omistajat, joista on löytynyt tietoa, olivat Henric Korhonen ja hänen puolisonsa Maria Savolainen. He lunastivat tilan itselleen 14.5.1805. Seuraava omistaja oli Iisak Kumpulainen, joka osti tilan 26.9.1812. Kauppahinta oli 194 riikintaalaria, 5 killinkiä ja 8 äyriä. 6.4.1826 sukupolvi vaihtui, kun Johan Kumpulainen (vanhempi) osti tilan isältään Iisakilta. Nyt kauppahinta oli 555 riksiä, 20 killinkiä ja 8 äyriä. Vuonna 1849 suoritettiin tilan halkominen. Tässä yhteydessä Johan Kumpulaiselle jäi Pohjoismäen perintötila 1:2 (myöhemmin Alapiha), jonka pinta-ala oli tuolloin noin 452 hehtaaria.

 

Pohjoismäen perintötilan 1:1 (nykyinen Yläpiha/Kauhala) omistajiksi tulivat Peter Lars ja Johan Mähönen. Peter Mähönen (s. 1802) oli nykyisen Alapihan omistajan, Matti Bergmanin, ukin, Knuut Bergmanin, ukki. Knuutin isä Henrik Bergman (s. 1833) meni naimisiin Anna Greta Mähösen (s. 1840) kanssa. Anna Greta oli Peter Mähösen ja Kaisa Laukkasen (s. 1809) tytär. Vuoden 1898 kauppakirjan mukaan Pohjoismäki 1:1:n omistaja on ollut tuolloin Pekka Mähönen. Myöhemmin tilasta on lohkottu muun muassa Nokela, Väliaho, Vesala, Otrapuro (Puro), Rasiaho (Rasila), Syväniemi (Luotosenniemi) ja Niittylahti.

 

22.1.1876 talollinen Johan Kumpulainen (nuorempi) osti osan Pohjoismäen perintötilasta 1:2 isoisältään Johan Kumpulaiselta. Kauppakirjan mukaan kauppahinta oli 3500 markkaa. 8.4.1879 tehtiin jälleen tilakauppoja: Erik (Eero) Kärnä osti veljiensä Ananiaksen ja Taavetin kanssa puolet tilasta Johan Iisakinpoika Kumpulaiselta ja tämän puolisolta Anna Liisa Niskaselta. Kauppahinta oli 3105 markkaa. 22.2.1898 puolestaan talollinen Erik Kärnä osti veljeltään Taavetilta puolet tämän omistamasta osuudesta. Kauppahinta oli 500 suomen kultamarkkaa. Toisen puolen osuudestaan Taavetti myi Iisak Korhoselle. Samana päivänä päivätyllä kauppakirjalla Ananias Kärnä myi puolisonsa Maria Leena Tuovisen kanssa osuutensa tilasta samoin Iisak Korhoselle hintaan 3000 kultamarkkaa. Näiden kauppojen jälkeen tilan omistivat puoliksi Erik Kärnä ja Iisak Korhonen.

 

Tila siirtyy Lukkarisille

 

31.3.1900 nykyisen omistajan ukin isä Paavo Lukkarinen osti Erik Kärnän ja hänen puolisonsa Riitta Liisa Korhosen omistaman osuuden Pohjoismäen tilasta. Kauppahinta oli 3000 markkaa. 1900-luvun alussa Paavo Lukkarinen omisti siten puolet tilasta ja Iisak Korhonen toisen puolen. Ilmeisesti yhteisestä hallinnasta haluttiin eroon, ja Paavo Lukkarinen hakikin tilan lohkomista. 31.1.1903 päättyneessä lohkomisessa Pohjoismäki 1:2 jaettiin kahteen yhtä suureen osaan, joiden pinta-alaksi tuli noin 240 hehtaaria. Näin muodostuivat Alapihan tila n:o 1:6 ja Höyryn tila n:o 1:7. Lukkaristen oli määrä jäädä asumaan pääpaikalle Alapihaan ja Korhosten muuttaa Höyryyn.

 

Ongelmaksi muodostui mökkiläinen Kalle Pitkänen, joka asui vuokralla Höyryssä. Hän oli ehtinyt kylvää Korhosen talon paikalle ruista, mikä esti Iisak Korhosen muuton Höyryyn. Iisak vaatikin saada viljellä yhtä Alapihan peltolohkoa, kunnes Pitkänen muuttaisi pois Höyrystä. Tähän Paavo ei heti suostunut, mutta lohkomisen toimittajat päättivät antaa Korhoselle luvan viljellä peltoa vielä kesän 1903 ajan. Siitä lähtien on nykyisen rinnepeltomme alalaitaa kutsuttu nimellä Iikkainpelto. Myöhemmin myös Höyryn tila on jaettu tilakaupoissa useaksi tilaksi.

 

14.4.1914 suoritettiin lohkominen, jossa Jehunaho erotettiin Alapihan tilasta. Samalla tilojen rekisterinumerot muuttuivat jälleen. Uusiksi numeroiksi saatiin Alapiha 1:13 ja Jehunaho 1:12. Jehunahon pinta-ala oli 41,28 hehtaaria ja Alapihaan jäi 198,71 hehtaaria, josta peltomaata oli 7,71 ha ja niittyä 15,65 ha. Jehunahon uusi omistaja oli talollinen Juho Kaarakainen.

 

Lukkariset Pohjoismäki N:o 1 perintötilan kartta vuodelta 1901 Alapihan kartta vuodelta 1914 Alapihan tilakartta vuodeta 1918
  Pohjoismäki 1901 Alapiha 1914 Alapiha 1918

 

Sukupolvet vaihtuvat

 

9.11.1921 Alapihan tilan ostivat veljekset Kasper ja Paavo Lukkarinen vanhemmiltaan Paavo ja Helena Lukkariselta (o.s. Kraft.). Kauppahinta oli 65 000 markkaa, josta osa tuli maksaa sisaruksille ja osa pöytäeläkkeenä Paavolle ja Helenalle. 1.11.1923 Paavo Lukkarinen (nuorempi) päätti lopettaa maatilanpidon ja myi osuutensa tilasta nykyisen omistajan ukille Kasper Lukkariselle, joka siten omisti nyt Alapihan tilan yksinään.

 

Kasper solmi avioliiton Helena Kuosmasen kanssa vuonna 1926. Avioliitossa syntyi kolme lasta: Eini vuonna 1927, Anna Maria 1928 vuonna ja Tuomas vuonna 1930. Kasperin elämä jäi lyhyeksi, sillä hän menehtyi keuhkotautiin vuonna 1930. Tila siirtyi perintönä alaikäisille lapsille Einille, Annalle ja Tuomaalle.

 

Vuonna 1933 päättyneessä lohkomisessa Alapihan tilasta lohkaistiin Takkulan tila. Takkulan tilan osti Emil Lukkarinen. Takkulan rekisterinumeroksi tuli 1:21, ja pinta-alaa tilalla oli 22 hehtaaria. Alapihan rekisterinumeroksi tuli 1:22 ja pinta-alaksi jäi 176,71 hehtaaria, josta peltoa oli 6,86 ha ja niittyä 15,65 ha. Vuonna 1936 tehdyllä kaupalla oikaistiin aikaisempi epäselvyys Risto Lukkarisen osuudesta Alapihan tilaan. Anna, Eini ja Tuomas ostivat Ristolta kuudenneksen tilasta kauppahintaan 24 000 markkaa. Vasta nyt sisarukset omistivat koko tilan.

 

Vuonna 1947 Heikki Bergman avioitui Alapihan vanhimman tyttären Eini Lukkarisen kanssa ja tuli näin ollen taloon toiseksi isännäksi, vaikka tilan omistivat edelleen Eini, Anna ja Tuomas, kukin kolmanneksen. 18.4.1950 Eini Bergman kuoli yllättäen synnytyksen seurauksena. Einin osuuden tilasta perivät puoliksi Heikki Bergman avio-oikeutena ja vastasyntynyt Orvokki Bergman perintönä.

 

Kesäkuussa 1951 Anna Lukkarinen (tuleva Bergman) myi osuutensa Alapihan tilasta puoliksi Heikki Bergmanille ja veljelleen Tuomas Lukkariselle. Kaupan seurauksena tilan omistivat nyt Heikki Bergman (osuus 2/6), Orvokki Bergman (1/6) ja Tuomas Lukkarinen (3/6). Maaliskuussa 1974 Heikki Bergman osti tyttärensä Orvokin omistaman kuudenneksen tilasta, minkä jälkeen Heikki ja Tuomas omistivat tilan puoliksi.

 

30.7.1985 nykyinen omistaja Matti Bergman osti sukupolvenvaihdoskaupalla Alapihan tilan Heikki Bergmanilta ja Tuomas Lukkariselta.

 

Bergmanit